sunnuntai 27. maaliskuuta 2016

Viikkokuulumisia ja Zemun

In English below.

Milloin tietää sopeutuneensa jonnekin? Kun elämä alkaa tuntua kiireelliseltä ja tekemistä riittää. Näin myös bloggaus on vähän jäänyt... Yritän nyt kuitenkin kerätä parin viime viikon kuulumisia kasaan...

Viime viikon maanantaina meillä oli töissä kokous yhden itä-Euroopan suurimmista IT-alan yrityksistä kanssa sillä teemme heidän kanssaan projektia. Menimme autolle New Belgraden puolelle, jossa heidän toimistonsa sijaitsee. Toimisto näytti ihan siltä, millaiseksi suuren IT-yrityksen kuvitteleekin. Kokouksessa me lähinnä kirjoitimme muistiinpanoja ja kuuntelimme. Kokouksen jälkeen lähdimme lounaalle oman toimistomme lähelle ja loppupäiväkin meni nopeasti.

Viime viikolla työstimme montaa eri projektia samaan aikaan ja töitä riitti! Julkaisimme viikon alussa kotisivut, mutta niitä piti vielä muokkailla ja lisäillä juttuja melkein koko viikon. Kirjoitimme ja suunnitelimme myös vihkosen yhdestä mobiiliaplikaatiosta, jonka yrityksemme on ohjelmoinut. Perjantaina ehdimme vihdoin hengähtää hieman ja pomo päättikin, että lopetamme työt aikaisemmin ja lähdemme juhlistamaan St. Patrick's Dayta päivän myöhässä. Menimme siis koko porukka irkkupubiin ja joimme guinnesia yhdessä. Oli hauskaa olla työporukalla vähän vapaamuotoisemmin.

Toimisto ilta-auringossa

Työporukkaa
Lauantaiksi oli luvattu hyvää ilmaa, joten päätimme ottaa osaa Zemunin kävelykierrokselle. Aamulla kuitenkin luimme uutisia Turkin tapahtumista, joten Cahide jäi hostellille päiväksi. Ennen kierrosta lähdimme Alexin kanssa ensin St. Markin kirkolle ja sitten vain kävelemään kirkon ympäristöön, jossa en aiemmin ollut käynyt.


St. Markin kirkko

Ilmainen kävelykierros alkoi Republic Squarelta. Olimme paikalla hieman ennen kolmea, mutta muut osaanottajat ja opas tuli paikalle vasta kolmelta tai vähän sen jälkeen. Siinä odotellessamme tutustuimme pariin turkkilaiseen ja yhteen serbialaiseen poikaan. Oppaanamme oli mukava serbialainen tyttö, joka kertoi paljon kiinnostavaa tietoa Belgradista ja Serbiasta ja niiden historiasta.

Kävelimme ensin Brankov most-sillan yli ja opas kertoi meille, että aikoinan ns. Belgradin vanhan kaupungin puoli on ollut osa Ottomaanien valtakuntaa ja ovi Balkaniin, kun taas nykyisen New Belgraden puoli on ollut osa keski-Eurooppaa ja Itävalta-Unkaria. Zemun, joka sijaitsee siis New Belgraden puolella, on aikoinaan ollut oma kylänsä, vaikka nykyään onkin osa Belgradia. Siellä näyttääkin aivan erilaiselta kuin muualla Belgradissa ja itävaltalaisarkkitehtuuri on vahvasti läsnä.


Belgrad sillalta katsottuna

Kävelykierrosporukka
Sillan ylitettyämme jatkoimme matkaa bussilla kohti Zemunia. Ohitimme mm. Jugoslavija-hotellin, joka on aikoinaan ollut yksi alueen suurimmista ja hienoimmista hotelleista. Zemunissa kiertelimme keskustassa ja näimme mm. yhden NATOn pommittamista armeijan tukikohdista, Zemunin lukion, ja puiston, joka toimi Itävalta-Unkarin aikaan karenssialueena, jossa Itävalta-Unkariin tulijat joutuivat odottamaan kolme viikkoa. Lopulta kävelimme kaupungin vanhimman osan pikkuisia katuja kiiveten Gardos-tornin luokse. Näitä torneja oli aikoinaan neljä ja ne sijaitsivat Itävalta-Unkarin valtakunnan rajapisteillä. Keskustasta meidän seuraan oli liittynyt ystävällinen kulkukoira, joka seurasi meitä aivan ylös asti. Zemunin kävelykierros loppui tornille ja jäimme hetkeksi ihastelemaan upeita maisemia Danuben yli. Kävelimme myös hetken jokiranta pitkin poislähtiessämme. Rannassa oli kymmeniä joutsenia, paljon kalaravintoloita ja ihana rantabulevardi. Lyöttäydyimme turkkilaisten poikien ja Miroslavin seuraan ja kävimme Miroslavin opastuksesta syömässä cevapia hyvässä ravintolassa, jossa kaikki leivästä lähtien oli itsetehtyä. Kotimatkalla kävimme vielä pyörähtämässä Uscen ostarissa, koska Alex ei ollut käynyt siellä.

New Belgraden kommunistirakennuksia

Zemun

Zemunin lukio

Zemunin vanhaa kaupunkia

Gardos-tower





Danuben jokiranta

Sunnuntaina oli aivan mielettömän upea ilma, joten latasin kännykkään ilmaisen audio-oppaan ja lähdin kiertämään Belgradin nähtävyyksiä. Kuuntelin audio-oppaasta selityksiä, istuin puistoissa matkanvarrella auringosta nauttien ja päädyin lopulta Kalemegdaniin satojen muiden belgradilaisten tapaan. Kalemegdanista lähdin kävelemään Savamalaan, jokirannassa sijaitsevalle vanhalle teollisuusalueelle. Nykyään Savamala on kaupungin hipsterialue, jossa on paljon yökerhoja ja baareja. Karua maisemaa on yritetty kaunistaa graffiteilla ja niitä minäkin menin valokuvaamaan. Löysin aivan mielettömän kauniita graffiteja ja olisin varmasti löytänyt vieläkin enemmän, mutta kuuma ilma alkoi väsyttää ja lähdin keskustaan jätskille.

St. Sava

Shakin peluuta Kalemegdanissa

Aurinkoinen päivä sai tanssituulelle.

Sava-joki

Savamala









Maanantaina töiden jälkeen näin lukiokaverini Veeran, joka on Itävallassa vaihdossa ja matkusteli täällä päin. Menimme lempibaariini Zlatna Morunaan juomaan mustikkabisseä ja vaihtamaan kuulumisia. Oli ihanaa nähdä pitkästä aikaa. Tiistai-aamuna treffasimme uudestaan ja kaatosateesta huolimatta lähtimme kiertämään Belgradia. Näytin muutamia päänähtävyyksiä, kunnes antauduimme sateelle ja menimme kahvilaan kuivattelemaan.

Minä ja Veera

NATOn pommittamia rakennuksia keskustassa

Torstaina näin aamupäivästä ensin AIESEC Serbian kansallisella tasolla työskentelevän Marijan. Marija vastaa tällä hetkellä alumni-asioista ja minäkin työskentelen alumni-asioiden parissa AIESEC Suomessa, joten vaihdoimme vinkkejä ja tutustuimme toisiimme. Oli mielenkiintoista kuulla miten täällä AIESECissa toimitaan ja sainkin todella hyviä vinkkejä häneltä! :) Töiden jälkeen AIESEC-päiväni jatkui ja menin Alexin kanssa LCM:ään. Tällä kertaa LCM pidettiinkin pubissa, joten tunnelma oli hieman erilainen. Hauskaa oli taas ja lähdin kotiin samaamatkaa yhden AIESECilaisen tytön kanssa.

LCM

Tällä viikolla töissä olemme opeteleet yhden asiakkaamme SEO-ohjelman käyttämistä, kirjoitelleet lisää yrityksemme eri projekteista, jne. Kiirettä pitää töissä, mutta onneksi olemme kuitenkin ehtineet pariin kertaan lähteä toimistosta ulos syömään. Nykyään useimmiten tilaamme ruokaa donesi-palvelun kautta. Donesin kautta voi tilata monesta eri ravintolasta suoraan kotiin/toimistoon, eikä toimitus yleensä maksa mitään. Perjantaina kävelimme Gabbyn ja Milomirin kanssa toimistolta minun hostellilleni (Gabby jäi matkanvarrella bussipysäkille), sillä Milomir halusi näyttää meille vähän kaupunkia.


Bussipysäkillä töiden jälkeen

Toimiston ikkunasta maisemaa

Parlamenttitalo

Tänä viikonloppuna olen lähinnä työstänyt opiskelu- ja AIESEC-juttuja. Minulla alkoi nettikurssi tällä viikolla ja se vei suurimman osan eilisestä. Kävin kuitenkin Alexin kanssa syömässä ja kiertelin vähän kaupungilla. Löysin vihdoin itselleni kirjan serbian perusteiden oppimiseen. Lähinnä kirja sisältää hyödyllisiä lauseita jokapäiväiseen elämään ja matkustamiseen, joten nyt pitäisi bussilippujenkin ostaminen sujua vähän paremmin. Hintaa kirjalla oli vain n. 2,60e, joten vaikka en tässä parin kuukauden aikana varmaan serbian mestariksi tulekaan niin kirjan ostaminen tuntui kuitenkin järkevältä. Tuntuu tyhmältä olla täällä kolme kuukautta eikä osata sanoa mitään kiitosta tai tervehtimistä enempää... Tänään sitten olen työstänyt yhtä blogipostausta toista blogia varten ja tehnyt kaikkia rästihommia. Aamupäivällä kävimme myös Cahiden ja Alexin kanssa tässä lähellä brunssilla. Kahvila, jossa kävimme, oli aivan ihana, aamupala iso ja täyttävä, ja seura tietenkin mitä mainioin ;) Pääsiäistä täällä juhlitaan vasta vapun tienoilla, joten se ei ole täällä mitenkään vielä näkynyt.

Hyvää pääsiäistä sinne Suomeen! :)

Alexin kanssa lounaalla

Smokvica-kahvila/ravintola

Cahide

Alexandrat brunssilla

In English.

How do you know you’ve adjusted somewhere? When life starts to feel busy and there’s pleanty to do… So this is why blogging has been on a break too… But I’ll try to gather together what I’ve done during the last two weeks.

Last week’s Monday we had a meeting at work with one of the biggest IT companies in Eastern Europe. We drove to New Belgrade to their office that looked exactly how you would imagine a big IT company’s office to be like. In the meeting Gabby and I mainly wrote meeting minutes and listened. After the meeting we went to eat lunch with Gabby and Milos and the rest of the day went by very fast.

Last week we were working on many different projects at the same time and there was pleanty of stuff to do! In the beginning of the week we published our company’s website but we were still modifying and adding stuff throughout the week. We also wrote and planned a whitepaper about a mobile app we have developed. On Friday we finally had a less busy day and our boss also decided that we will end work earlier and go to celebrate St. Patrick’s Day at an Irish pub. It was fun to spend time with my colleagues outside work.

On Saturday the weather was good so we decided to go on a free Zemun walking tour with my roommate Alex. The tour started from the Republic Square. While we were waiting for more people to come, we met two Turkish and one Serbian guy. Our guide was a very nice Serbian girl who told very interesting facts about Belgrade and Serbia.

First we walked over Brankov’s Bridge and the guide told us that the “old Belgrade” side had been a part of the Ottoman Empire and a door to the Balkans, while New Belgrade was a part of Austria-Hungary and of Central-Europe. Zemun, which is on the New Belgrade side, used to be its own town and you can clearly see that. It is very different to the rest of Belgrade.

After crossing the bridge we took a bus towards Zemun. We passed the Hotel Yugoslavia, which used to be one of the area’s biggest and best hotels. In Zemun we walked around the center and saw for example one of the army bases bombed by NATO, Zemun’s highschool, and a park that used to be a place where anyone wanting to enter Austria-Hungary had to wait for three weeks. Finally we walked through the oldest part of the town to the Gardos tower. There used to be four of these towers and they were situated at the edges of Austria-Hungary. A nice street dog had followed us from the city center all the way up to the tower, where the tour ended. We looked at the beautiful view over Danube for a little while before walking down. We walked on the banks of Danube and went to eat delicious homemade cevapi with the Turkish and Serbian guys. Zemun was an amazing place and I definitely want to go there again when it gets warmer!

On Sunday the weather was amazing and I downloaded a free app on my phone that could be used as an audioguide. I walked around Belgrade listening to the audioguide, sometimes stopping to sit in a park and enjoy the sun. I walked in Kalemegdan before going to Savamala, an old industrial area on the bank of river Sava. I took pictures of the beautiful graffiti and went to eat ice cream in the city center.

On Monday I met my high school friend Veera, who is on Erasmus in Austria and was travelling through Belgrade. We went to Zlatna Moruna kafana to drink blueberry beer and chat. It was great to see her after a long period! On Tuesday morning we met again and although it was raining a lot, we went to see some of the attractions in Belgrade. Finally we gave up and went to sit in a café before I went to work.

On Thursday before work I met Marija, a member of the national team of AIESEC in Serbia. She is working with alumni relations and I am doing the same in Finland, so we exchanged some tips. It was super interesting to hear how they do things here and of course to meet more AIESECers! In the evening there was another LCM. This time it took place in a pub and the whole atmosphere was a bit different than usually.

This week at work we have mainly gotten accustomed to a new SEO program and wrote whitepapers about different projects. Lately it has been very busy at work, but luckily we have been able to get out of the office and eat lunch in nearby restaurants a few times. Usually we order form a service called Donesi that delivers food from different restaurants in Belgrade. On Friday I walked home with Milomir and Gabby because Milomir wanted to show the city to us.

This weekend I have been busy with studies and AIESEC-stuff. An online course that I am taking for uni started this week so it took almost all of yesterday. We did go for lunch with Alex though, and I walked around the city center for a while to get some fresh air. I finally found myself a Serbian phrase book, so I will be able to learn a bit more than “thank you”, “good day”, “good evening”, and “I don’t speak Serbian”. I feel so useless not knowing how to communicate with people! Today in the morning we went to have brunch with Alex and Cahide to a nearby café. The café was super nice and the breakfast was big and delicious! Easter is celebrated here only in the beginning of May, so it is nowhere to be seen yet.

Happy Easter! :)




keskiviikko 16. maaliskuuta 2016

Novi Sad

In English below.

Lauantaina päätetiin lähteä mun turkkilaisen kämppiksen Cahiden kanssa Novi Sadiin, Serbian toiseksi suurimpaan kaupunkiin. Novi Sad on noin 90km Belgradista pohjoiseen. Sinne pääsee niin bussilla kuin junallakin kätevästi, mutta juna oli halvempi, joten päätettiin mennä sillä. Menopaluulipun saimme ostettua rautatieasemalta englantia puhumattomalta myyjältä 650 dinarilla, eli vähän yli vitosella. Junamatka kesti n. 1,5h ja juna oli samantapainen kuin suomalaiset pikajunat. Istumapaikkoja ei tarvinnut varata etukäteen, joten saimme istua mihin tahansa. Hetken päästä poliisi tuli siihen ja sanoi meille jotain, joten siirryimme. Tilanne näytti vähän siltä, kuin vankia oltais siirretty paikasta toiseen, sillä paikalla oli myös muita poliiseja.

Menopaluu junalippu.

Novi Sadiin lähtö tuli niin äkkiä, ettemme olleet ehtineet hirveästi ottaa paikasta selvää. Kysyimme vastaantulijalta miten päästä keskustaan ja nousimme bussiin. Aion kirjoittaa Belgradin bussikulttuurista ihan oman postauksen, mutta Novi Sadissa koimme kulttuurishokin kun bussiin pitikin mennä etuovesta ja lippu ostettiin bussista. Novi Sadin keskusta oli suht lähellä. Arkkitehtuuriltaan se näytti aivan keskieurooppalaiselta, itävaltalaistyyliseltä. Kävelimme aluksi ihan keskustassa arkkitehtuuri ihaillen. Kävimme myös kahvilla ja kakulla, ja huomasimme että Novi Sad on jopa Belgradiakin halvempi! Kahden hengen kahvit ja kakkupalat maksoi yhteensä vain noin 5e!








Kahvilasta tullessamme oli pieni sadekuuro, mutta onneksi se kesti vain hetken. Kävimme kiertelemässä paikallisella torilla ja sitten päätimme lähteä kävelemään Novi Sadin linnoitukseen. Se olikin hieman kaueampana kuin olimme ajatelleet, mutta hyvin sinne kuitenkin pääsi kävellen. Linnoitukseen piti kivuta jonkin verran, mutta näköalat olivat sen arvoiset!

Siltaa ylittämässä matkalla linnoitukseen.




Novi Sad






Linnoituksessa kävelyn jälkeen lähdimme käymään synagogassa, jossa oli ranskalaisia lauluesityksiä. Synagoga oli suurempi, kuin missä olen koskaan ollut ja sisältä todella kaunis. Kuuntelimme muutaman laulun ennen kuin menimme tien toiselle puolelle kafanaan syömään. Kafanat on paikallisia kahviloita/baareja/ravintoloita. Söin taas sopska salaatin ja lisäksi gulassia ja perunamuussia. Kyytipojaksi otin oluen ja koko aterialle hintaa tuli n. 5 euroa. Käsittämätöntä... Ruuan jälkeen lähdimmekin jo juna-asemaa kohti, jonne tällä kertaa päätimme kävellä. Paluujunamme oli uudempi juna, mutta se pysähtyi jokaisella pienelläkin asemalla, joten matkaan meni melkein kaksi tuntia...

Novi Sad oli aivan mielettömän söpö kaupunki! Siellä oli aivan erilainen tunnelma kuin Belgradissa ja se myös näytti enemmän keski-Eurooppalaiselta. Suosittelen sitä kaikille Serbiaan tuleville! Kesällä Novi Sadissa järjestetään myös Exit-musiikkifestarit. Yksi päivä riitti hyvin kaupunkiin tutustumiseen päällisin puolin, mutta toivon kuitenkin ehtiväni Novi Sadiin vielä uudelleen!

Synagoga

Musiikkiesitys synagogassa

Kafanassa


Kotimatkalla

In English.

On Saturday we decided to go to Novi Sad with my Turkish roommate Cahide. Novi Sad is Serbia's second biggest city and about 90km to the north of Belgrade. From Belgrade you can get there easily both with the bus and train, but we decided to take the train as it was cheaper. We bought a round trip ticket for 650 dinars, so a little bit over 5 euros. The ticket seller didn't speak any English, so we just hoped that the tickets were right. The train ride took about 1,5 hours and the train was a bit older, but very clean and with comfortable big seats. We didn't have to reserve seats but could sit anywhere we wanted.

As we decided to go to Novi Sad so all of a sudden we hadn't really had time to research where to go. When we got to Novi Sad we asked a passer-by how to get to the city center and jumped on a bus. The first culture shock for us compared to Belgrade was that we entered the bus from the front door and bought tickets from the driver... :D I will later on write more about the bus culture here in Belgrade ;) The city center was pretty close. It was very pretty with Austrian style architecture. We walked and photographed a bit in the city center before going to a cafe for some coffee and cake. The prices were a bit lower than in Belgrade and we got two coffees and two pieces of cake for about 5 euros!

After the coffee it was raining a bit but luckily it was only a shower. We went to see the local green market and after that we decided to walk to the fortress. It was a bit further than we had expected, but still walking distance from the city center. We also had to climb a bit to get there, but the views were definitely worth it!

When we got back to the city center we went to see the synagogue. It was by far the largest synagogue I have ever been in. There was a French singing contest going on so we listened to a few songs before heading to the kafana across the street to eat. Kafanas are local cafes/pubs. I ordered sopska salata once again and goulash with mashed potatoes. The food was really good and suprisingly cheap. After eating we just headed to the train station to take the train back to Belgrade. It was a newer train this time, but stopped at every stop so it took about 2 hours to get back...

Novi Sad was a very cute little city! It had a totally different atmosphere than Belgrade and looked very central European. I would recommend going there to anyone coming to Serbia :) In the summer they have one of the best music festivals in Europe, the Exit-festival. One day was enough to see the main parts of Novi Sad, but I do hope to go there again later :)