Uusi seikkailu

(In English below)

Taas on aika lähteä uuteen seikkailuun ja näin ollen aloittaa uusi blogi. Tämä on jatkoa kahdelle edelliselle seikkailuilleni ja nimi myös jatkaa vanhaa kaavaa :) Viimeiset päivät Turussa on kiireisiä, kun lukuvuosi pitäisi saada kasaan, eikä aikaa valmisteluille ja jännittämiselle hirveästi jää. Tänään oli viimeinen työpäiväni ja ylihuomenna pitäisi vielä käydä yksi tentti kirjoittamassa. Matkavalmistelutkin on vielä aivan hujanhajan, mutta kyllä se tästä pikkuhiljaa...

Tällä kertaa tieni vie Belgradiin, Serbian pääkaupunkiin keskelle Balkania. Lähden kolmeksi kuukaudeksi työharjoitteluun AIESECin kautta. Opiskelen International Business-koulutusohjelmassa Turun AMK:ssa ja työharjoittelu on osa opintojani. 3,5 vuoden opinnoistamme on mahdollisuus tehdä yhteensä jopa 1,5 vuotta ulkomailla kahden työharjoittelun ja opiskelijavaihdon muodossa, ja moni muukin opiskelijakaverini lähtee ulkomaille kevääksi.

Päätin hakea harjoitteluun AIESECin kautta sillä olen itsekin aktiivisesti mukana AIESECin toiminnassa. AIESEC on maailman suurin opiskelijajärjestö, joka toimii 126 eri maassa pyörittäen opiskelijavoimin niin vapaaehtoistyöprojekteja kuin työharjoitteluohjelmiakin. Minua kiehtoi etenkin Global Entrepreneurs -ohjelma (tai Global Citizen Entrepreneurship), joka on yleensä 6-8 viikon palkaton työharjoittelu start-upissa. Halusin kokea miltä tuntuu työskennellä start-up -ympäristössa ja tietenkin kokea myös itse AIESEC-harjoittelun. Maiden suhteen minulla ei ollut erityisiä vaatimuksia, mutta toiveena kuitenkin oli löytää sopiva harjoittelupaikka itä-Euroopasta.

Hakuprosessi alkoi vuoden alussa päivittämällä profiilini ja lisäämällä CV AIESECin Opportunities-portaaliin. Koska olen AIESECin jäsen, oli hakuprosessi Suomen päässä minulle hieman erilainen kuin normaalisti. Jo koko syksyn olin tarkkaillut Opportunities-portaalissa olevia harjoittelupaikkoja, mutta Suomesta poiketen muualla Euroopassa ei taideta suunnitella elämää puoli vuotta etukäteen... Ensimmäiseen harjoittelupaikkaan hain Itävallasta tammikuun alkupäivinä ja lopulta paria viikkoa myöhemmin (harjoittelustani vastaavan AIESECilaisen painostuksesta :P) aktivoiduin ja aloin hakemaan useampiinkin paikkoihin. Suomalaisena olin ajatellut, että haku-nappulaa painaessa sitoudun jo melkein lähtemään, joten tarvitsinkin pientä painostusta rohkaistuakseni. Loppujen lopuksi päädyin hakemaan Itävallan lisäksi harjoitteluihin Liettuaan, Unkariin, Slovakiaan ja Serbiaan. Kulttuurierot tulivat esiin jo hakuvaiheessa, sillä pohjoismaisesta tehokkuudesta oltiin kaukana. Hakuprosessiin kannattaakin lähteä avoimin mielin, eikä lannistua heti alkuun :) Omalla kohdallani lähetin Unkariin CV:ni myös sähköpostilla, mutta sieltä ei kuulunut vastausta; Itävallassa selvisin short listauksesta ja CV:ni lähetettiin yritykselle, mutta sen jälkeen yhteydenpito katkesi ja Slovakiassa hakemukseni hylättiin ennen kuin kukaan edes otti minuun sieltä yhteyttä. Liettuasta minuun otettiin kuitenkin heti yhteyttä hakuani seuraavana päivänä ja olin skype-haastattelussa paikallisen AIESECin kanssa, mutta kuultuani enemmän työharjoittelupaikasta en kokenut sen olevan etsimäni ja vedin hakemukseni pois. Siellä päässä oltiin kuitenkin erittäin mukavia ja asiat tuntuivat rullaavan, ja vähän tuntuikin pahalta perua hakemus...

Serbiaan hain itse asiassa muutamaankin paikkaan ja tietämättäni paikat olivat eri paikallisyksiköissä Belgradissa (jossa on jopa NELJÄ eri AIESECin paikallistoimistoa!). Ensimmäisestä minuun otettiin pian hakemukseni jälkeen yhteyttä ja sovimmekin skype-haastattelun, mutta valitettavasti haastattelijani ei koskaan saapunut paikalle enkä kuullut sieltä enää... Mieli ei siis kamalan korkealla ollut kun toisesta paikallisyksiköstä minuun otettiin yhteyttä, mutta ensivaikutelmani serbialaisista olikin osoittautunut täysin vääräksi! Vastaanottava AIESEC-toimistoni Belgrad EF on aivan kuin unelma ja he ovat huolehtineet minusta erittäin hyvin vastaten kaikkiin tyhmiinkin kysymyksiini välittömästi. Ensi yhteydenotto sieltä suunnalta tuli 23.1. ja nyt alle kuukautta myöhemmin olen jo lähdössä sinne. Sähköposteja on vaihdettu lähes päivittäin ja olen myös ollut skype-haastattelussa niin AIESECin edustajan kuin yrityksen toimitusjohtajankin kanssa. Pientä painostusta täältä suunnalta piti laittaa, kun harjoitteluni piti virallistaa Opportunities -portaalissa, mutta muuten ei ole mitään ongelmaa ollut - päin vastoin, asiat ovat edenneet erittäin tehokkaasti! :) Itse asiassa harjoittelupaikkani on sellainen, johon en edes alunperin hakenut, vaan he tarjosivat sitä minulle ja näin 6-8 viikon harjoitteluni muuttuikin kolmeksi kuukaudeksi.

Belgrad

Miksi Serbia? No, totta puhuen vielä reilu kuukausi sitten en ollut ikinä kuvitellutkaan lähteväni Serbiaan. Tiesin maasta hyvin vähän (nolona myönnän, että tietoni rajoittuivat lähinnä Euroviisuihin ja sotaisaan historiaan), ja olin ajatellutkin lähteväni enemmän keskiseen itä-Eurooppaan. Serbia on kuitenkin yksi niistä maista, joissa Global Entrepreneurs -ohjelma on pyörinyt pisimpään, joten harjoittelupaikkojakin sieltä löytyy Euroopassa Romanian lisäksi varmaan eniten. Kuulin myös paljon hyvää toiselta Suomen AIESECilaiselta, joka on ollut Belgradissa Global Citizen -harjoittelussa. Pienen googlettelun jälkeen ihastuinkin maahan aivan täysin ja nyt en jaksakaan odottaa sinne pääsyä!

Global Entrepreneurs -ohjelmaan sisältyy asuminen, joten siitä minun ei onneksi tarvitse huolehtia ja lentokentällekin minua tullaan vastaan. Lähtövalmistelut ovat tapahtuneet niin nopeasti, etten ole vielä ihan edes tajunnut lähteväni. Ensimmäinen kerta, kun ostan lentoliput viikkoa ennen lähtöä! Vielä pitäisi hoitaa vakuutukset ja apurahan paperisota kuntoon ennen lähtöä ja seuraavaksi kirjoittelenkin jo Belgradista! Harjoittelupaikasta ja asumisesta lisää sitten varmaan seuraavassa postauksessa! :)

Tulevasta naapurustostani löytyy mm. yksi maailman suurimmista ortodoksikirkoista

In English:

I am leaving for three months to Belgrade, Serbia's capital city through AIESEC's Global Entrepreneurs program! This internship is a compulsory part of my studies and I decided to do it through AIESEC because I myself am a member of AIESEC. AIESEC is the world's largest youth organization that runs social and professional internships. I wanted to take part in the Global Entrepreneurs program to experience working in a start-up and of course to experience an AIESEC internship for myself. Global Entrepreneurs is a (usually) 6-8 weeks unpaid professional internship. I didn't have any specific country restrictions, I just hoped to find an internship somewhere in Eastern Europe.

I started my application process early this year in the AIESEC Opportunities Portal by filling in all the necessary fields and uploading my CV. To be honest I already started looking at opportunities last fall, but unlike us Finns it seems that other countries are not accustomed to planning ahead for the next six months :P In general, my process in Finland was a bit different to the usual as I am an AIESEC member. I ended up applying to different opportunities in Austria, Lithuania, Hungary, Slovakia and Serbia. I had a skype interview with an AIESEC representive from Lithuania and my CV got short listed for Austria, but in the end I will be going to Serbia. The whole process took less than four weeks from the first contact to me actually leaving. The local AIESEC Belgrad EF has taken amazing care of me and answered all my questions super fast. I have had skype interviews with both their representative as well as the company's CEO.

Why Serbia? Well, to be honest I had never really thought about going to Serbia and before I did not know so much about the country. However, as it is one of the countries that was piloting the Global Entrepreneurs program, there are many opportunities available. I also heard a lot of good things from other people who have done their internship in AIESEC Serbia. After some googling I fell in love with the country and now I can't wait to go! Everything has happened so fast that I don't yet really understand I am leaving... This is the first time I ever bought a flight ticket only a week in advance! The last days in Turku are busy as I still have a lot to do and even one exam to do, but next time I will already be writing from Belgrade! :)