Tapaamisia ja Sarajevo

In English below.

No nyt on lentoliput kotiin ostettu! Päivää vajaa kuukausi Balkanilla siis jäljellä... Kotiinpaluu tuntuu tulevan aivan liian nopeasti, mutta koitan nauttia täysillä jokaisesta päivästä täällä.

Viime viikolla meillä aloitti töissä uusi poika, joka työskentelee minun ja Gabbyn kanssa SEO:n parissa. Hän ei ole aikaisemmin tehnyt mitään SEO:hon tai digitaaliseen markkinointiin liittyen, joten koulutus on minun ja Gabbyn harteilla. On ollut mielenkiintoista kokea miten uuden työntekijän koulutus toimii ja nähdä erilaisia työskentelytapoja ja motivaatiotasoja. Uuden työntekijän kouluttamisen lisäksi olemme työskennelleet oman asiakkaamme projektien parissa, ja se on pitänyt meidät kiireisenä. Asiakkaan kanssa työskentely on aivan erilaista, kun alussa kun tuotimme sisältöä ja markkinointia omalle firmallemme, joten siitäkin olen päässyt oppimaan paljon.

Välillä käymme Savamalassa lounaalla

Jokirannassa lounaalla

Viime viikolla ja tällä viikolla olen myös ollut kiireinen iltaisin. Maanantaisin meillä on aina Global Entrepreneurs -tiimikokous. Viime viikolla olin viikonlopuksi menossa Sarajevoon konferenssiin, joten keskiviikkona tapasin puolalaisen Lukaszin, joka oli matkalla Belgradin kautta Sarajevoon. Tapasin hänet töiden jälkeen ja kiersimme lähes kaikki Belgradin keskustan lähellä olevat nähtävyydet kävellen. Lukasz sanoi, että ennen Serbiaan tuloaan hän oli lukenut netistä, ettei tänne kannata tulle, mutta kierrokseni jälkeen hän muutti täysin mielensä ja ihasteli Belgradia.

Skadarlija

Ravintola Belgradin keskustassa

Lukaszin kanssa Republic Squarella

Torstai-illalla oli LCM, jossa teemana oli tuleva kansallinen konferenssi NATCO. Lähes koko LCM oli serbiaksi, mutta Dusica ystävällisesti tulkkasi minulle puhetta. Paikalla oli muutama alumni kertomassa omista konferenssi-kokemuksistaan. Saimme myös suloisen koiravieraan, joka oli myös ollut NATCOssa! Virallisen osuuden jälkeen siirryimme tapamme mukaan Zlatna Moruna -baariin. Oli ihanaa nähdä EuroXPRO:ssa olleita AIESECilaisia ja jutella kotimatkasta, konferenssista ja kaikesta muusta mahdollisesta. Kotimatkalla opastin pari Novi Sadilaista juna-asemalle ja siitä vasta seikkailu alkoikin... Odotin bussiasemalla bussiani kotiin, mutta sitä ei vain näkynyt. Kahdeltatoista minibussin oli tarkoitus hakea minut Sarajevoa varten... Tajusin sitten tarkistaa netistä, että bussi kulkeekin vain 22:30 asti. Lähdin kävelemään trolley-bussi pysäkille, mutta matka vain kesti ja kesti, eikä pysäkkiä näkynyt. Kysyin sitten alkeellisella serbiallani ja käsimerkkejä avuksi käyttäen eräältä naiselta ja hän opasti minut bussipysäkille. Olin kotona hieman ennen 23:30 ja ehdin pakata vielä viimeiset tavarat.

LCM

Sarajevoon matkustin buddyni Marijan, sekä kolmen muun serbialaisen AIESECilaisen Milan, Anan ja Jelenan kanssa minibussilla. Minibussi haki meidät kaikki kotiovelta ja vei meidät aivan konferenssipaikalle asti. Hintaa meno-paluulle tuli vain 30e! Matka Bosniaan kesti noin kuusi tuntia. Yritimme nukkua, mutta en usko että kukaan sai kunnolla nukuttua. Bosniaan päästyämme tie muuttui vuoristoiseksi ja maisemat olivat aivan mielettömän kauniit. Pieniä vuoristokyliä valoineen ja aamun sarastaessa puroja ja jokia. Ajoimme aamuisen Sarajevon läpi ja saavuimme joskus kuuden jälkeen hotellille. Onneksi siellä oli paikalla konferenssin järjestäjiä ja pääsimme väliaikaiseen huoneeseen nukkumaan muutamaksi tunniksi!

Paluumatkan maisemaa

Konferenssi oli siis taas AIESEC-konferenssi, mutta tällä kertaa se oli International Train the Trainers -konferenssi, eli teemana oli paremmaksi kouluttajaksi ja julkiseksi puhujaksi tuleminen. Itse olin edistyneellä radalla, sillä olen aikaisemmin ollut TtT-konferenssissa Suomessa. Meidät jaettiin "kotiryhmiin", joissa vietimme suurimman  osan ajasta. Minun kotiryhmässä oli ihmisiä Bosniasta, Albaniasta, Italiasta, Turkista, Intiasta ja Puolasta. Kouluttajamme sen sijaan oli Azerbaidjanista. Aika kansainvälistä siis! Tulimme heti aivan mielettömän hyvin toimeen ja muutenkin tapasin tässä konferenssissa varmaan enemmän ihmisiä kuin missään konferenssissa tätä ennen. Ensimmäisenä iltana oli Global Village, eli juhlat joissa jokainen maa esittelee paikallisia ruokia ja juomia. Valitettavasti minulle ei kuitenkaan ollut paria Fazerin sininen -levyä enempää tarjottavaa, joten edustin Serbian pöydällä. Serbiasta meitä oli matkaseurani lisäksi vielä kaksi muutakin Novi Sadista, sekä kaksi kouluttajaa. Toisen päivän illalla me edistyneeltä radalta pidimme puheet koko yli satapäisen yleisön edessä. Olin todella otettu, sillä moni tuntematonkin tuli kehumaan minun puhettani jälkeenpäin ja sanoi sen inspiroineen heitä :) Viimeisenä päivänä oli haikeaa sanoa heipat kotiryhmälle, mutta onneksi kruunasimme kokemuksemme laulamalla porukalla karaoketa. Kotiinpäin matkustin taas samalla minibussikyydillä, tällä kertaa Marijan, Jelenan,  ja Novi Sadilaisten Tanjan ja Rastislavin kanssa. Kyydissä oli myös kaksi vanhempaa serbialaista naista. Matkalla kotiinpäin vuoristossa alkoi sataa lunta! Maisemat olivat kuin satukirjasta... Kaiken kaikkiaan pidin konferenssi oli aivan mielettömän hyvin järjestetty ja pakko sanoa, että se oli varmasti paras konferenssi jossa olen ollut. Me-henki koferenssissa oli aivan mieletön. En ehtinyt paljon näkemään Sarajevoa, mutta tarkoituksena on mennä sinne uudestaan ennen kotiinlähtöäni. Tykästyin kyllä todella paljon siihen mitä näin ja bosnialaiset, aivan kuten serbialaisetkin, olivat aivan mielettömän mukavia!

Serbian delegaatio: Marija, minä, Rastislav, Ana, Tanja, Mila ja Jelena

Osa Serbian pöytää Global Villagessa.

Illalliseksi cevapia. Ruuatkin olivat todella hyviä konferenssissa!

Puhetta pitämässä

Montenegrolainen huonekaverini Andjela

Tällä viikolla sitten olen kahvitellut ihmisien kanssa. Tajusin torstaina, että olen jokaikinen päivä hengannut serbialaisten kanssa. Hyvin siis olen paikalliseen porukkaan päässyt mukaan :) Maanantaina oli tietenkin tiimikokous, tiistaina tapasin Majaa, johon tutustuin EuroXPROssa. Kahvittelimme ja keskustelimme mm. homofobiasta, politiikasta ja kasvatuseroista kolmisen tuntia. Keskiviikkona sitten kävin pikaisesti töiden jälkeen Usce-ostarissa ja törmäsin paikallisten teinien idoloiman bändin keikkaan. Sen jälkeen tapasin Markoa, AIESEC Serbian kansallisesta tiimistä ja keskustelimme siitä miten he tekevät myyntiä täällä. Sain paljon hyviä ideoita omalle kaudellenikin :) Torstaina kävin Gabbyn kanssa töiden jälkeen jätskillä ja sitten illalla menin oluelle Lukaszin Milan, ja Milan poikaystävän kanssa. Lukasz oli kotimatkalla taas Belgradin kautta ja päätimme pitää hänelle seuraa.

Majan kanssa

Ehkä parasta jätskiä mitä olen maistanut. Brown butter & blue berries ja salted caramel.

Mila, Milan poikaystävä, Lukasz ja minä.

Eilen menimme Lukaszin kanssa ilmaiselle Alternative kävelykierrokselle. Kiersimme siis hieman tunnetumpia paikkoa Belgradissa. Näimme mm. 90-luvulla pakotteiden aikana toimineen eliittien ostarin, entisiä elokuvateattereita, tutustuimme paremmin Belgradin graffiteihin, ja menimme bussilla entiselle tiilitehtaalle, jossa nykyään on taiteilijoiden työpajoja. Kävimme myös kierrosporukalla olueella ja rakialla tehtaalla olevassa baarissa.

90-luvun ostari

Vanha elokuvateatteri, joka on vielä toiminnassa

Kävimme myös pyöräpajassa

Lukaszin kanssa

Tehdasalue, jossa järjestetään kesällä taidefestarit

Taiteilijan paja ja hänen taideteoksiaan

mm. Prodigy käyttää kiertueillaan hänen taideteoksiaan

Tehdasalueella oleva baari

Kierrosporukka

Täällä on nyt pääsiäinen, eli minulla on perjantaista maanantaihin vapaata. Suunnitelmat ovat vielä hieman auki, mutta sunnuntaina menen ehkä Gabbyn poikaystävän perheen luokse juhlimaan pääsiäistä. Ensi viikolla onkin taas konferenssin aika, sillä viikonloppuna menen Serbian kansalliseen konferenssiin NATCOon.

Pääsiäistunnelmaa.

In English.

Well now I have finally return tickets! Almost exactly a month left in the Balkans... It feels like going back home is approaching too fast, but I'm trying to enjoy every single day I have left.

Last week a new guy started at our work and he is working with me and Gabby on SEO. He's never done SEO or digital marketing before, so the training is on me and Gabby. It's been interesting to see how training a new employee works and to see different ways of working and levels of motivation. We've also been kept busy by working on some projects that our client gave us. It's totally different working with a client than in the beginning when we were producing content for our own company, so it has definitely been a learning point as well.

Last week and this week I have been quite busy after work. On Mondays we have a Global Entrepreneurs team meeting. Last week I was also going to another AIESEC conference in Sarajevo for the weekend, so on Wednesday I met Lukasz from Poland, who was on his way to the conference through Belgrade. I met him after work and took him all around Belgrade. He said that before coming to Serbia he has read that it's not worth it to come, but after my tour he changed his mind and started to really like Belgrade :D

On Thursday we had LCM where the theme was the upcoming national conference NATCO. Almost all of the LCM was in Serbian, but luckily Dusica was kind enough to interpret what they were saying to me. :) There were a few alumni present telling about their NATCO experiences as well as a cute dog guest! After the official part we went to Zlatna Moruna for a beer. It was amazing to see the people I had been in EuroXPRO with and talk about the conference, way back and everything else. On my way back home I helped some girls from Novi Sad find their way to the train station and felt like a local :P But that was just the start of my adventure... I was waiting for my bus back home but it never came and I was going to be picked up for Sarajevo at midnight... I checked online and realized that the bus only ran until 22:30. I started walking to the trolley bus stop, but the trip there seemed to take forever. So with my almost non-existant Serbian and the use of hand gestures I asked a lady where the bus stop is and she said it's just a bit more forward. I was home around 23:30 and had just enough time to gather my last stuff...

I traveled to Sarajevo on a minibus with my buddy Marija and three other Serbian AIESECers Mila, Ana and Jelena. The minibus picked us all up from home (except Jelena from the train station because she is from Novi Sad) and took us straight to the conference venue. The price for a round trip was only 30 euros! The trip to Bosnia took around 6 hours. We tried to sleep, but I doubt anyone really was able to sleep. When we got to Bosnia the road changed into a mountain road and the view was amazing. Small villages on the mountains, rivers and streams, and the sunrise with a mountain background. We drove through the waking up Sarajevo and arrived at the hotel around 6:30am. Luckily there was someone from the organizing committee present and we were able to get a room to sleep for a few hours.

The conference was organized by AIESEC Sarajevo. This time it was an International Train the Trainers conference, so the focus was on becoming better trainers and facilitators. I took part in the advanced track, as I had already previously taken part in a TtT-conference. We were divided into home groups, where we spent most of our time. My homegroup had delegates from Bosnia and Herzegovina, Albania, Italy, Turkey, India and Poland, and our facilitator was from Azerbaidjan. Very international! We clicked immediately and I think overall in this conference I must have met more people than in any other conference. The first night we had Global Village, where all the countries present local food and drinks. Unfortunately I only had some chocolate and candy from Finland, so I represented at the Serbian table. In addition to the people I travelled with, there were two more delegates from Novi Sad and two facilitators. During the second night the delegates from the advanced truck gave a speech in front of the whole 100+ headed audience. I was really surprised and touched because many people I didn't even know came to thank me for my speech and tell me how it had inspired them. :) During the last day we had to say a sad goodbye to our homegroups but luckily we made the best of it by singing karaoke together. I travelled back on the same minibus with Marija, Jelena, Tanja and Rastislav (from Novi Sad). On the way back it started snowing on the mountains and it looked like from a fairytale! Overall I think the conference was amazingly well organized and I have to say that it was probably the best conference I have attended. Everyone felt so connected and integrated from the first minutes. I didn't really get to see a lot of Sarajevo, but luckily I'm going back in a few weeks! I really liked what I saw and Bosnians, like Serbians, are so extremely nice!

This week I have had coffee with a lot of people. On Thursday I realized that I had met with Serbians every single day of the week. So I guess you could say I am integrated :D On Monday we had a team meeting, on Tuesday I met with Maja who I met in EuroXPRO. We had coffee and talked about homophobia, politics, cultural differences in raising children, etc. for over three hours. On Wednesday I quickly went to Usce and bumped into a concert of a local pop band. The whole mall was full of screaming teenagers. :D After that I met with Marko from the Serbian national team and got a lot of good insights into how they do things here :) On Thursday I went for ice cream with Gabby after work and in the evening for a beer with Lukasz, Mila and Mila's boyfriend. Lukasz  was on his way back home through Belgrade again. He had clearly liked what he had seen :P

Yesterday Lukasz and I took part in a free walking tour called Alternative tour. We saw a different side to Belgrade and visited for example a mall that operated during the 90's sanctions, closed movie theaters, an old brick factory where artists have their shops now, and got to know a bit more about the Belgrade graffitis. We ended the tour by having beer and rakia in a bar at the brick factory. The tour was amazing and really showed a new perspective to the city!

It's Easter here now so I have holidays from Friday to Monday. My plans are still a bit open, but on Sunday I might go to Gabby's boyfriend's family's place to celebrate Easter. :) Next week I will attend another conference, as the Serbian NATCO is taking place on a mountain a few hours from Belgrade. I can't wait! :)